Metsä hoitaa

 

Moderni lääketiede on turvannut länsimaisen ihmisen menestystä monella tavalla.

Se on myös alkanut kääntyä alkuperäistä tarkoitustaan vastaan erityisesti kansansairauksien hoidossa.

Kuten kun monia tukirangan sairauksia leikataan jo liikaa, ja esim. olkapään ja polven leikkauksia on alettu kyseenalaistaa. Vahvat kipulääkkeet estävät tehokkaasti kivun kokemista, mutta ne haittaavat myös normaalia liikkumista aiheuttaen mm. väsymystä, huimausta ja koordinaatio-ongelmia. Ne häiritsevät normaalia vuorokausirytmiä ja heikentävät unen virkistävää vaikutusta.

Unilääkkeet voivat paradoksaalisesti pahentaa uniongelmia ja rauhoittavat lääkkeet lisätä ahdistuneisuutta. Jotkut verenpaine- ja rytmihäiriölääkkeet aiheuttavat fyysisen jarruvaikutuksen, ja jos haluaisikin pinkaista juoksuun, se ei onnistu normaalisti, ja yritykset vähenevät. Harjoituksen puutteessa myös fyysinen kunto ja sydämen pumppausvoima heikkenevät pikkuhiljaa.  

Moniin lääkkeisiin liittyy sivuoireita, jotka voivat olla kiusallisempia kuin sairaus, johon lääke määrättiin.

 

Lievät ja keskivaikeat sairaudet tulisikin hoitaa ensisijaisesti lääkkeettömästi elämäntapoja, ravitsemusta ja kehon omaa parantamiskykyä hyödyntäen. Itseäni kiinnostaa erityisesti metsäterapia ja luonnon parantavien tekijöiden tutkimus, joka on jo maailmalla laajaa, esim. Japanissa. Kiinnostus vanhoja parannusmenetelmiä ja metsää kohtaan on myös Suomessa lisääntynyt, ja aihetta on käsitelty esim. seminaarissa Kansanterveyttä metsästä 5.2.2020


Luonnon parannusvoimaa on osattu hyödyntää aina (toki tehokkaampien hoitojen puuttuessa).

Luonnon kasveja, sieniä ja kääpiä, on käytetty eri muodoissa monenlaisiin hoidollisiin tarkoituksiin ja ravintona. Kasvisruoan suosio kasvaa jatkuvasti, eikä ainoastaan ekologisista syistä, vaan myös terveellisempänä vaihtoehtona. Kiinnostuin villiyrteistä jo 80-luvulla, ja olen seurannut metsäretkeilystä saatuja varovaisen myönteisiä tuloksia mm. stressin hallinnassa. Metsäympäristössä koemme jotain, josta ei vielä tiedetä tarpeeksi, mutta jota tutkitaan kiivaasti. Monet kaupunkilaiset ovat vieraantuneet luonnosta, ja heidän keskuudessaan masennus on yleistä. Masennus heikentää ihmisen harrastamisintoa, mutta mekanismi toimii luultavasti myös toisin päin, luontoliikunnan puuttuminen saattaa altistaa masennukselle. Voit lukea lisää tutkimustietoa metsän terveyshyödyistä täältä ja "luontoaskeleesta" täältä, sekä allerigioista ja luontoyhteydestä täältä

Ihmisen luontoyhteys ansaitsee kaiken kaikkiaan tulla vaalituksi sekä terveyden että ekologisuuden näkökulmasta. Metsäkylpy monipuolistaa ihmisen mikrobistoa ja se puolestaan tehostaa immuunimekanismia ja vastustuskykyä tarttuvia tauteja vastaan. Aistielämykset ovat luultavasti masennuksen ehkäisyssä tärkeä tekijä. Kävelemällä tai pyöräilemällä asiointi- ja työmatkat säästyvät myös luonto ja kaupunki-ilma.   

 

Näin metsä hoitaa- vaelluksen aikana käymme läpi tutkimustietoa samalla nauttien kauniista maisemista. Tarkkailemme luontolääkinnässä tai ravintona käytettyjä kasveja, villiyrttejä jne. Pyrin vastaamaan kysymyksiin, tarvittaessa selvitän lisää.

Vaelluksen kesto noin 5 tuntia ja lähtöpaikkoja Posion Riisitunturin ja/tai Kuusamon Iivaaran parkkipaikka. Opas tarjoaa nokipannukahvit, ota mukaan omat eväät ja tule omalla kyydillä. Osallistujamäärä 3-10 henkilöä.