Erilaisia luonnon yrttejä on valjastettu ihmisten ja eläinten lääkintään jo vuosituhansien ajan, lisäksi niitä on
käytetty monenlaisissa rituaaleissa voimaa tuovina ja aisteja herättävinä, käyttäjänsä asemaa korostavina
aineina. Niitä on käytetty myös afrodisiakana, lemmenlääkkeenä, seksuaalisuutta, haluja ja kykyjä
parantavina aineina. Ruoan makuaineina ne ovat auttaneet ruoasta nauttimista ja lisänneet siten ruoan
parantavaa vaikutusta moniin sairauksiin. Nykyihmisen on tarpeen vähentää suolan käyttöä, ja yrtit
tuovatkin ihanaa vaihtelua myös arkiruoan makumaailmaan.

Tavallisten tautien, kuten flunssan, yskän ja nuhan hoitoon on käytetty yrttejä, kun muitakaan lääkkeitä ei
ole ollut. Lisäksi niillä on todettu jonkinlaista tehoa, kun kuten esim. eukalyptusta, lakritsikasvia ja
valkosipulia käytetään edelleenkin mm. flunssalääkinnässä ja kurkkupastilleissa. Tuo mainittu teho
tarkoittaa esim. hengitysteiden avautumiseen, kropan ja mielen piristymiseen tai muun voimakkaamman
tuoksun haistamiseen tai maistamiseen liittyviä vaikutuksia, mutta itse flunssan kestoon niiden teho on
vaatimaton. Silloin kun flunssa masentaa, voi yrttilääkintä auttaa näkemään muuta elämää ja näkökulmia,
ja samantyyppisiä vaikutuksia voi odottaa muistakin yrttilääkinnän käyttökohteista.

Plasebovaikutus ei ole silti vähäpätöinen asia. Toivon ylläpitäminen on nimittäin kaikessa lääkinnässä
tarpeellista, ja tavallisissa lievissä sairauksissa keho lopulta parantaa itse itsensä.
Olen miettinyt yrttien tuoksujen ja ylipäänsä tuoksujen merkitystä. Etenkin naiset ovat nauttineet itsensä ja
kotinsa hajustamisesta varmastikin vuosituhansien ajan, ja hajuvesimarkkinat ovat nykyisin valtaisa bisnes.
Mikä tuoksussa sitten on niin ihanaa? Todennäköisesti tuoksut vaikuttavat keskushermoston
hajuaistikeskuksen kautta laajemminkin limbiseen järjestelmään ja syntyy esim. hajumuistoja lapsuudesta
ja nämä assosioituvat miellyttäväksi koettuihin asioihin, kuten äidin tuoksu vauvalle jne. Alkukesän kukkien
tuoksu, kuten sireeni tai juhannusruusu voi johtaa ajatukset valoisiin öihin ja aurinkoisiin päiviin tuoden
rentoutta olotilaan autonomisen hermoston kautta. Vasta leikatun ruohon tuoksu on monelle ihana ja
merkitsee siistiä kaunista nurmikkoa. Loppukesän kukkien tuoksusta syysleimu on huumaava ja lähes
humallun sen ihanuudesta joka kesä elokuussa. Ehkä assosioin sen mummolan rentoon ilmapiiriin, sillä
mummoni kasvatti sitä. Jo savusaunan tuoksu alkaa rentouttaa monia, kun tietää saunomiseen liittyvän
rentoutuneen olon, ehkä tämä tapahtuu ehdollistumisreaktion kautta.

Joskus tuoksumuisto on ikävä, ja silloinkin autonomisen hermoston toimintakehotus lähtee liikkeelle. Siihen
saattaa liittyä ahdistusta, pelkoa, paniikkia, ja liskoaivojen taistele ja pako- reaktio käynnistyy. Tämän
mekanismin arvellaan tänä päivänä olevan esim. homeen hajun tunnistamiseen liittyvän sairausoireilun
taustalla, kun muutakaan mekanismia ei ole jopa vuosia kestäneissä selvityksissä löytynyt.

Piparmintun tuoksun väitetään parantavan vireystilaa, laventelin unta ja rosmariinin muistia, mene ja tiedä;
kovin vahvaa tutkimusnäyttö tuoksujen käytöstä ei kuitenkaan ole sairaustilojen hoidossa.
Yrttilääkinnästä ei yleensä ole haittaa. Vain hyvin harvoin yhteisvaikutukset voivat olla vaarallisia, esim.
silloin, jos potilaalla on voimakas lääkitys, kuten esim. verenohennuslääke varfariini, Marevan. Jotkut
valmisteet, kuten kalaöljy-, inkivääri- tai ginseng-valmisteet, voivat tehostaa varfariinin vaikutusta, kun
jotkut taas, kuten vihreä teeuute ja mäkikuisma, heikentää sitä. Kalaöljykapselien käyttö vaikuttaa lisäävän
veren vuototaipumusta myös itsenäisesti, ilman muita lääkkeitä, ja sen vuoksi sen käyttö tulee lopettaa
noin viikko ennen suunniteltua leikkausta tai muuta kajoavaa toimenpidettä.

Mäkikuisman haitalliset yhteisvaikutukset lääkkeiden, esim. masennuslääkkeiden kanssa ovat vähentäneet
sen käyttöä. Yrttilääkintä onkin parhaiten paikallaan lievissä oireissa ja silloin kun varsinaisia lääkkeitä ei
tarvita tai niitä halutaan välttää ja panostaa samalla muihin hoitomuotoihin.

Puhtaat yrttivalmisteet ovatkin todennäköisesti hyvin turvallisia, mutta esim. netistä tilatuissa tuotteissa voi
olla epäpuhtauksia, jopa raskasmetalleja. Sikäli on hyvä olla tietoinen tuotteen valmistusprosessista ja esim.
kasvupaikasta. Suomalainen puhdas maaperä vakuuttaa ainakin minut parhaiten ja suosin kotimaisia yrttejä
ja niistä tehtyjä valmisteita, yleensä kasvatan yrtit itse.