Ajankohtaista

Vuoden vaihteessa 2019–2020 kuulimme uutisia Kiinasta, jossa ihmiselle ihan uusi virus oli aiheuttanut sairastumisaallon Wuhanissa. Satunnaisia tapauksia alkoi tulla esille myös Suomen Lapissa Kiinan turistien mukana. En silloin vielä pitänyt epidemiaa meille kovin relevanttina. Alkoi kuulua myös raportteja taudin vaarallisuudesta, Kiinassa koronaviruksen takia oli jo kuollut paljon ihmisiä, jopa niin, että tilapäisiä kenttäsairaaloita rakennettiin. Pikku hiljaa alkoi huoli meilläkin kasvaa ja tautitapauksia esiintyä enemmän. Muualtakin maailmasta kuului huolestuttavia uutisia, virustautiin oli sairastunut ja kuollut paljon etenkin ikäihmisiä Iranissa, Italiassa, Ranskassa, Espanjassa, Iso-Britanniassa ja myös USA:ssa. Pohjoismaista Ruotsissa tauti pääsi leviämään vapaammin. Muualla aloitettiin voimakkaat rajoitustoimet ja meillä Suomessa pohditaan parastaikaa jo rajoitusten purkamista. Epidemia hiipui tehokkaasti ja sen sammumisesta Suomessa on jopa puhuttu, ja tietyt tahot ovat pitäneet ns. tukahduttamista parhaana strategiana. 

 

Tosiasia on se, että meillä Suomessa koronavirukseen on tähän mennessä kuollut noin kolmesataa ihmistä, joka on tavallisen influenssatalven saldo. Sairastuneita on toki tuhansia, mutta suurin osa tautitapauksista on lieviä ja ihmiset hoitavat sairautta itse kotonaan.  Meillä Suomessa varauduttiin paljon pahempaan, haluttiin varmistaa mm. tehohoitopaikkojen riittävyys, ja lopulta niitä ei ole tarvittukaan siinä määrin, kuin arvioitiin. Sairaalat ovat olleet tyhjillään! Tämä on tietysti hyvä asia, mutta toisaalta kun kaikki muu terveydenhuollon toiminta on jäänyt koronan jalkoihin, kuinka paljon hoidettavissa olevia sairauksia jääkään hoitamatta tai niiden hoito viivästyy liikaa. Monia lähikontaktia vaativia toimenpiteitä ja vastaanottoja on kategorisesti peruttu, mutta toisaalta ihmiset ovat myös itse peruneet ennalta sovittuja aikojaan.  Pelkoa on ollut sekä vastaanottajien että potilaiden puolella. 

 

Olisi ihanteellista, jos ihmiset olisivat todella alkaneet hoitaa terveyttään tämän koronaepidemian aikana. Onhan esim. Kansallispuistojen kävijämäärä noussut erityisesti lähellä pääkaupunkiseutua olevissa kohteissa. Muutkin luontokohteet houkuttelevat, kun omalle kuntosalille tai ryhmäjumppaan ei ole päässyt.

Kaikki eivät kuitenkaan vietä aikaa vaellusreiteillä. Lomautukset aiheuttavat huolta toimeentulosta ja unettomia öitä. Osalla on voinut kääntyä vuorokausirytmi tai lähtemisen välttämättömyyden poistuminen on voinut tuoda uutta vapautta alkoholinkäyttöön. Kaikilla perheillä ei mene hyvin, vaan lapset voivat joutua pelkäämään ja jäädä vaille perustarpeita, kuten ruokaa.  

 

On hyvä, että kouluja avattiin. Epidemia luonnollisesti nostaa päätään siihen liittyen siellä täällä, mutta lapset saavat tavata toisiaan ja tehdä suunnitelmia jopa kesän varalle.  Ravintoloiden hallittua avaamista suunnitellaan. 

Joillakin aloilla, kuten kaupoissa, työtä voi olla liikaa. Ruokaa ulos myyvillä ravintoloilla voi myös olla kiireinen kevät. It-alallakin työtä tehdään paljon, pelaaminen on lisääntynyt ja palvelut ovat siirtyneet nettiin. Verkossa huvitellaan, tavataan tuttuja ja pidetään kokouksia. Koko tuon infran ylläpito sitoo työvoimaa.  

 

Epidemia on varmasti tullut jäädäkseen. Viruksen kanssa on opeteltava elämään ja jotenkin turvallista se on vasta, kun meillä on toimiva rokote. Siihen voi edelleenkin mennä vuosi aikaa.  

 

Joudumme sopeuttamaan kaikkea toimintaa virus huomioon ottaen. Elämä jatkuu.